Grillihaaveita

Grillaus kuuluu kesään kuin pipo ja villasukat talveen!
Miinuspuoli grillailussa on yleensä se, että grillit ovat toivottoman rumia. Jos mulla ois oma piha tai edes parveke (jossa ei sit sais grillata ;) niin sinne olisi saatava ehkäpä joku näistä kaunokaisista. PUUUR taitaa olla mun suosikki terassille, Eva Solon pöytägrilli partsille.

Eva Solo. Plussaa yksinkertaisen kauniista muotoilusta. Miinusta päätä huimaavasta hinnasta.

Fuego. Plussaa erilaisista tasovaihtoehdoista ja helposta liikuteltavuudesta.  Miinusta siitä, ettei ilmeisesti ole saatavana Suomesta.

PUUUR. Plussaa monista värivaihtoehdoista! Miinusta oudosta kannesta, joka ei oikeastaan ole kansi.

MUTTA... koska mulla ei toisaiseksi ole omaa pihaa eikä edes partsia, saanen tyytyä grillailuun taloyhtiön piha-alueella. Perus pallogrilli ei innosta, joten finaaliin pääsee nämä kaksi. Muotoilussa Eva Solo vie kyllä voiton!

Selki-aseman City Boy

Eva Solon Pöytägrilli

Kuvat valmistajien.

Eteisen MUUTOs

Eteisessä räjähtää! Sisustusdilemma ratkemaisillaan. Enää pari pilkkua lisää, pätkä metalliputkea, valkoista spraymaalia ja EHKÄ pari metriä mustaa kanvaasia. Viimeisin siis iso ehkä.

Etsii, etsii vaan ei löydä..?

Kuva: Vipp

Aika monta kuukautta olen enemmän tai vähemmän aktiivisesti etsinyt uutta nestesaippuapulloa ja vessaharjaa. Eipä meinaa löytyä sopivia. Pitkän pähkäilyn jälkeen olen nyt päätynyt tähän Vippin saippuapulloon. Sen pumppusysteemi tuntuu toimivan niin hienosti. Hintaa kuitenkin on sen verran paljon, että täytyy ehkä vielä muutama kuukausi miettiä onko se järkevä sijoitus. :) Sillä aikaa ainakin väliaikaisratkaisuna toimii tämä La Compagnie de Provencen lasipullo.

Käytän kasvopyyhkeinä vain ja ainoastaan valkoisia pyyhkeitä. Ne luo illuusion pyyhkeestä, josta ei irtoa kasvoihin nukkaa. Heh. Jostain syystä kaikista valkoisista pyyhkeistäni puuttuu se lenkki, josta pyyhkeen saa naulakkoon. Olen aikonut ja aikonut ommella lenkit, mutta enpä ole ehtinyt. Tähänkin ongelmaan löytyi siedettävä väliaikaisratkaisu! Tosin nyt tämä pyyhe sitten roikkuu alempana kuin käsipyyhe. Hiukan se pedanttia häiritsee. Täytyy ehkä hakea toinen musta pallo...

Vessaharjan etsinnän päätin lopettaa tuloksettomana. Kaikki löytämäni harjat ovat epäkäytännöllisen mallisia. Päätin tehdä itse! Saapa nähdä tuleeko siitä koskaan valmista.

Oh, so simple!

WAU! Onpas yksinkertaisen kaunis talouspaperirullateline. Miten en olekaan aiemmin törmännyt tähän?! Tuo kirkas tilataan pian kotiin tai ainakin taitaa lähteä äidille synttärilahjaks kun hän on sopivaa etsinyt jo niin pitkään. (Shhh...)

Kuva: katoko.fi / Neon Living

KESÄ-liite

 Tänään ilmestyi Hesarin välissä KESÄ-liite.  Läpi lehden voi ihailla Satu Kettusen herkkiä ja satumaisen hauskoja kuvituksia. Hyvä Satu!!

Täytyypä muistaa juhannuksena tämä Juhannustaika nro 5: "Juokse juhannuksena virsikirja kädessä alasti seitsemän kertaa myötäpäivään pihan suurimman kiven ympäri. Kun palaat kivelle juhannusyönä, tapaat siellä tulevan puolisosi." :)

Helpompaa arkea, kiitos!

Mainostauko, kahvia ja pullaa!
Inhoan silittämistä. Siksi teenkin sitä niin harvoin kuin mahdollista. Siitäkin huolimatta silitän myös lakanat, isona urakkana. Kyllä. Jotkut pitävät mua hulluna, mutta näin on tehtävä kun "äiti on opettanut".. ja sitä paitsi pehmeissä ja sileissä lakanoissa on paaaaljon ihanampaa köllötellä.

Tefal GV8700E0 Pro Minute Aquaplus Anticalc

Tänään kävi sitten niin, että jouduin, tai sanotaanko pääsin, töissä silittämään pari lakanaa. Työvälineenä oli tällainen Tefalin silityskeskus. Tähän asti olen lähinnä naureskellut moisille vehkeille. "Mikä ihmeen keskus? Ja hinta yli 200e. EI VOI olla tarpeellinen."

Nyt olen täysin toista mieltä: käsittämättömän loistava keksintö. Pakko saada! Tällä ihmelaitteella lakanan silittämiseen kului arviolta kolme vaivaista minuuttia. Nappia painamalla höyryä tuli sellaisella paineella, että kaikki rypyt silenivät yhdellä vedolla, tsuih vaan! Myös pystyhöyrytys onnistuu. Lisäksi rauta on sopivan painava, ja säästät käsivoimia kun se hoitaa painamisen puolestasi. Urakkasilittämiseen tää on superkätevä kun vesisäiliökin on iso. Keskuksen pieni koko helpottaa säilyttämistä eikä laitteesta tarvitse tehdä sisustuselementtiä. Kahden vuoden takuu ja kaikkee! Aijaijaijai!
What more could a woman want? ;)
Laskuri alkoi heti rullata päässäni: kuinka paljon aikaa ja hermoja säästäisin tämän avulla, kuinka paljon uneni ja elämänlaatuni paranisivat, kuinka paljon terapeuttisemmaksi inhottava silityshetki muuttuisi? Vastaus: paljon!
MYYTY! ;)



Loppukevennys:

"Täällä pyykkivuorta vartioin MINÄ!"

UP WITH KALLIO!

Kuulitteko jo uudesta Up With Kallio-kaupunginosaverkostosta?!

Tää on muuten kova juttu:
UP kerää yhdelle kartalle Kallion alueen toimijat ja yrittäjät. Tarjolla on siis sataprosenttista boheemia, urbaania ja rosoista "Kallio-henkeä" akselilta Kallio, Alppiharju, Vallila, Sörnäinen ja Hermanni. Verkoston ensimmäisessä porukassa on mukana yli 50 designputiikkia, vintage-kauppaa, kahvilaa ja ravintolaa, unohtamatta myöskään saunaa, minihotellia, kampaamopalveluita tai monia muita.
Esimerkiksi Punavuoren Design District:stä UP poikkeaa siis siten, ettei rajaa jäsenten suhteen ole vedetty tiukkaan vain designiin vaan mukaan pääsevät kaikki "hengenheimolaiset".

UP lanseerattiin komeasti perjantaina 6.5.2011 eri medioissa ja illalla virallisissa bileissä Siltasessa. Meillä oli niiiiin hauskaa!!
UP-työryhmä on tehnyt uskomattoman hienoa työtä verkoston luomiseen. Iso kiitos heille!
Duuni jatkuu ja uusia halukkaita pääsee kartalle mukaan.

UP:n nettisivuilta löytyy alueen kartta ja infoa verkoston jäsenistä. Lisäksi sivuilla bloggaa viisi ulkopuolista Kallio-fiilistelijää mm. Kallion öisistä kaduista, kalliohenkisestä musiikista sekä Kalliosta "back in the days".

Tutustu ja tule KALLIOON!! <3

Kierrätystehtaassa

Kun tuhlaa kierrätystuotteeseen ei tule morkkista!
Viikko sitten kävin ystävän kanssa Kierrätystehdas-tapahtumassa Kaapelitehtaalla (...vähän viiveellä tulee kuvia). Olipa positiivinen ylläri! Mulla oli ollut ko. tapahtumasta ihan erilainen kuva; liikaa ekoilua, retroilua ja askartelua. Tarjolla oli kuitenkin paljon loistavia keksintöjä materiaalien uusiokäytöstä. Mieleni haavelokeroon jäi kaihertelemaan mm. yks pikkulaukku EloQlta, pari makeeta vaatetta Vietolta sekä Nudgen koko upea osasto.

Jotain hauskaa tarttui kyllä mukaankin...

Meillä ei useinkaan saa kuvailla rauhassa. Aina on jompi kumpi karvaisista pojistani edessä hyörimässä. Iso numerosäkki on valmistettu vanhasta purjeesta Uusix-verstaassa. Säkin ovat heille suunnitelleet TaiKin opiskelijat. Meillä säkki pääsee ehkä paperinkeräyskäyttöön tai pyykkikoriksi.

Hauskat kaavapaperista tehdyt korvikset ovat First Crushin.
Uudeksi meikkipussikseni pääsi tämä Mianun mainosbanderollista ommeltu pussukka.

Onneksi Kiertin myyntipiste löytyi täältäkin niin ei tarvinnut Bambu-tiskirätin ekaa testeriä tilata netistä. Messuhinta oli plussaa (eli miinusta ;).

Purkkeja ja Purnukoita

Tunnustan: olen hullu järkkäilijä ja keräilijä. Keittiössä jokaiselle ruoka-aineelle täytyy olla sen tyyliin ja luonteeseen sopiva purkki. ;) Eihän se nyt käy, että joutuu vääränlaisessa säilyttimessä aikaansa viettämään. Menee maku moisesta!
Mustan Purnukan ostin Iittalan kanta-asiakasalesta jo huhtikuussa. Sen pienempi harmaa kaveri odottaa vielä kaapissa käyttöönottoa. Valkoiset saksalaiset pikkupurkit bongasin juuri kirpparilta eurolla. Kuinka paljon voi parista purkista innostua?! Nehän ovat kertakaikkiaan täydellinen löytö Purnukoiden kaveriksi. Ja juuri sopivia pikkuherkkujen piiloksi. Tanskalainen peltipurkki löytyi jokin aika sitten kirpparilta 30 sentillä.
Purkkeja hankin yleensä vain tarpeeseen, mutta tarjottimia keräilen kyllä vain silmäniloksi. Niitä on yksi kaappi pullollaan. Ehkä täytyy pitää jonain päivänä tarjotinnäyttely!

Mieletön onni onnettomuudessa!

Mulle sitä aina sattuu ja tapahtuu. Tän kuuluisan perjantain kunniaksi ikuinen epäonneni kääntyi yllättäen huikeaksi onneksi. Nimittäin...

Olen tässä viikon verran makoillut sängyn pohjalla karmeassa flunssataudissa. Kivat työjututkin menivät sivu suun. Harmittaaaaa! Hädin tuskin olen jääkaapille jaksanut raahautua, mutta silloin kun olen niin sänkyyn on ollut pakko sitten mennä ruokailemaan, että on pysynyt tajuissaan. Kaikin keinoin olen tietty yrittänyt parannella itseäni, mm. tällaisella herkullisella (jos nyt mikään kuumeessa juurikaan maistuu paperia kummemmalta) vitamiinipommilla; lämpimiä marjoja hunajalla ja lisäherkuksi vähän vaniljajätskiä.
Herkkuannoksen kanssa sängyn reunalle päästyäni ehdin kyllä sekunnin miettiä, ettei mustikkaa ole fiksua viedä lakanoiden lähelle. Arvaatte varmaan miten kävi? Sinnehän se mustikkamehu vaaleille lakanoille lorahti. Arrrgh!

Eipä siinä auttanut muu kuin yrittää epätoivoisena ja kuumeisena pestä lakanaa saman tien. Kokeilin kaikkia tahranpoistokeinoja, mitä kaapistani löysin, mutta kuten alun perinkin epäilin mustikka oli ja pysyi lakanassa. Yhtäkkiä muistin, että jonkin sisustuslehden mukana tuli näyte Dr. Beckmannin Värin- ja liankerääjäliinasta. Mainos kehui, että liinan ansiosta voi jopa pestä värilliset ja valkoiset pyykit samalla kertaa. Noinkohan? Heitin lakanan ja liinan pyykkikoneeseen. Reilu tunti myöhemmin en voinut uskoa silmiäni: mustikasta ei näkynyt jälkeäkään. Lakana oli kuin uusi. Ihanaa, mikä helpotus! Mieletön tuote, ohhoh. Nämä ne on niitä "aikuisen naisen" pieniä elämän iloja, heh. Rohkeasti vaan kokeilemaan ihmeliinaa!

Pieni piristysruiske

Kun nuo ensimmäiset kesän merkit alkoivat olla ilmassa, ja huomasin ihmisten laittavan innolla parvekkeitaan ja terassejaan kesäkuntoon, tuli itsellekin kova himo sisustaa parveke. Asiassa oli vain pieni ongelma; mulla ei ole omaa parveketta. Höh.
Päätin sitten parvekkeen puutteessa fiksailla kotia kesäiseen asuun. Pesin ikkunat ja tuuletin peitot ja sitten tajusin: tuuletusparveke! Se kaipasi pesua ja miksei myös vähän piristystä. Päätin tehdä siitä itselleni parvekkeen! Tai no, ainakin melkein. Kyseessä kun kuitenkin on kaikkien yhteinen tila, jossa pitää mahtua pyörittelemään peittoja ja mattoja niin eihän sinne kovin kummoisia sisustuksia voi rakentaa. Ja kun kaikki pitää maksaa omasta pussista niin opiskelijabudjetilla solidaarisuudellakin on rajansa, heh.

Ostin siis muutaman ruusun, joille löysin kaapin kätköistä sopivat purkit ja multaa. Matoksi kävin rautakaupasta hakemassa palan edullista terassimattoa. Se oli oikeastaan ainoa vaihtoehto tällaiselle avoimelle partsille. Terassimattojen värimaailma vaan on aika rajallinen ja musta matto oli tietysti loppu, joten päädyin tällaiseen petrolin väriseen, joka aika hyvin piristääkin 50-luvun rapistunutta parveketta. Vanha tuoli oli parvekkeella jo valmiina. Hankasin siitä vaan kaiken irtoavan lakan ja "valmista" tuli! Jonain päivänä ehkä maalaan tuolin vielä mustaksi ellei sille ilmoittaudu omistajaa. Loppukesästä vois parvekkeelle viedä vielä pari kynttilälyhtyä pimeneviin iltoihin...mut siitä sitten myöhemmin. Nyt kesästä nauttimaan!

Ready, steady, GO!

"On December 23, 1966 The final edition of TV music show 'Ready, Steady, Go' is broadcast. The special guests for the farewell show are the Who." Näin kirjoittaa Retro Rebirth blogissaan, josta lainasin tämän kuvan oman blogini aloitusta vauhdittamaan. Tuo rock/pop-musaohjelma, RSG!, oli 1960-luvun Britanniassa ensimmäisiä lajissaan. Ohjelmassa ehti esiintyä mm. The Rolling Stones, The Supremes, The Beatles, The Who ja monta muuta aikakauden "The"-bändiä.

No, nyt varsinaiseen asiaan. Näin siis starttaa mun pääosin sisustusaiheilla täytettävä Mood Swing-blogi; kivat kirpparilöydöt, sisustus-projektit, remppavinkit, designhaaveet, arjen haasteet, lomafiilistelyt... ja aina kuvilla varustettuna!

Kylläpä pitkään olenkin pyöritellyt mielessä tätä blogin aloittamista. Niin ihmeen kauan kesti ennen kuin uskalsin avata "suuni". Juu-u, se VOI olla vaikeeta. Netti on niiiiin täynnä upeita ja inspiroivia blogeja, maailma täynnä ideoita pursuavia sisustuslehtiä ja ystäväpiirissä ihania innovatiivisia ihmisiä. Mitä uutta, erilaista ja kiinnostavaa mulla vois vielä olla annettavana? No, se ehkä selviää pian... siis onko vaiko eikö. Hirveä tarve ainakin on kirjotella ja valokuvailla! Jos lukijoita löytyy ja oma innostus riittää niin tämähän jatkuu pitemmälle kuin alkuun. Eikös?!

Blogin nimi muuten tulee pienestä tuotemerkistäni, jonka alla haaveilen, opettelen, suunnittelen, kehittelen ja joskus jopa saan valmiiksi asti koruja, laukkuja, vaatteita ja milloin mitäkin mieleen juolahtaa tai mihin aika riittää. Tyyliltään tämän blogin sisältö, kuten tuotteenikin, voi vaihdella aivan laidasta laitaan, nopeasti muuttuvien mielialojen mukaan siis. Heh, minkä mä sille voin, että maailmassa on niin paljon monimuotoisuutta ja kauneutta, ettei melkein kaikesta voi olla tykkäämättä!?

Mut hei, superkivaa jos ehditte lukea ja pysyä mukana! Kommentteja odotellen.